Kuinka helposti häiriinnyt?

Hyveet keskellä hälyistä maailmaa

Muistaakseni luin kognitiivisen psykologian kurssin kokeeseen, kun oppikirjassa tuli vastaan kysely, jolla mitattiin ihmisen häiriintyvyyttä.

Kysely erotteli toisistaan kaksi asiaa.

Toisinaan huomio karkaa oman mielemme sisällä. Ajatus johtaa toiseen, mieleen ilmestyy tehtävään kuulumaton kysymys tai jokin keskeneräinen asia alkaa vaatia huomiota.

Toisinaan häiriö tulee ulkoa. Ääni, liike, puhelimen ilmoitus tai viereisessä huoneessa käytävä keskustelu vetää ajatukset pois siitä, mitä olimme tekemässä.

Kysely vaikutti kiinnostavalta.

Niin kiinnostavalta, että hetken kuluttua en enää lukenut kokeeseen.

Aloin rakentaa kyselystä verkkoversiota.

Se ei ehkä ollut paras mahdollinen tapa valmistautua tenttiin. Toisaalta se oli lähes täydellinen käytännön demonstraatio siitä, mitä olin juuri opiskelemassa.

Minun huomioni oli siirtynyt pois tehtävästä. Ei siksi, että huoneessa olisi ollut kova meteli, vaan koska mieleeni noussut uusi idea tuntui juuri sillä hetkellä kiinnostavammalta kuin alkuperäinen päämääräni.

Säästin tekemäni kyselyn. Nyt se on päätynyt tälle sivulle.

En kerro tätä siksi, että häiriintyminen olisi jotenkin viehättävä ominaisuus. Kerron sen, koska minun on turha esiintyä ihmisenä, jonka mieli pysyy luonnostaan kirkkaana ja horjumattomana.

Ei pysy.

Mieli vaatii harjoitusta.

Niin minun kuin sinunkin.

Ensimmäiseen kysymykseen testi voi antaa vihjeitä.

Kahteen seuraavaan sinun on vastattava itse.

---

Tee testi

Testi sisältää 12 väittämää, joiden avulla voit tarkastella sisäistä ja ulkoista häiriintyvyyttäsi.

Sisäinen häiriintyvyys tarkoittaa sitä, kuinka helposti omat ajatukset, mielikuvat ja sivuun vievät impulssit katkaisevat tekemisesi.

Ulkoinen häiriintyvyys tarkoittaa sitä, kuinka herkästi ympäristön äänet, liike ja muut ärsykkeet vievät huomiosi.

Itsearviointikysely

Kuinka helposti häiriinnyt?

Kysymys 1 / 12

0 % vastattu

Olet jo etenemässä kohti ensimmäistä vastaustasi.

Valitse se vaihtoehto, joka kuvaa sinua tavallisesti parhaiten.

Kuinka samaa mieltä olet?

Täysin eri mieltäTäysin samaa mieltä

Valitse vastaus asteikolta 1–6.

Tietosuoja: Vastauksiasi tai tulostasi ei lähetetä palvelimelle eikä tallenneta sivustolle tai selaimeesi. Laskenta tapahtuu tällä sivulla. Yhteisellä laitteella voit lopuksi painaa Tyhjennä vastaukset ja sulkea sivun.

Testi ei anna diagnoosia eikä määrittele, millainen ihminen olet. Se antaa jotakin tässä yhteydessä hyödyllisempää: lähtöpisteen.

Hyvä. Olet juuri tunnistanut, mistä suunnasta huomiosi tavallisesti horjuu. Se on ensimmäinen kolmesta kysymyksestä — ja nyt sinulla on siihen oma vastauksesi.

Seuraavaksi teemme havainnosta käyttökelpoisen. Tulos kertoo, mistä häly tavallisesti tulee. Se ei vielä kerro, riittääkö sen vaimentaminen palauttamaan suunnan.

---

Testi kertoo, mistä huomiosi karkaa

Oletetaan, että tuloksesi osoittaa sinun reagoivan erityisen herkästi ympäristön ääniin ja liikkeeseen.

Tämä on käyttökelpoinen havainto. Voit siirtää puhelimen pois näkyvistä, sulkea oven, käyttää kuulokkeita tai varata keskittymistä vaativalle työlle rauhallisemman ajan.

Ympäristön muuttaminen ei ole heikkoutta. Olisi typerää vaatia itseltään tarpeetonta sankaruutta, jos ongelma voidaan ratkaista yksinkertaisesti poistamalla häiriö.

Jos taas omat ajatuksesi vievät sinua jatkuvasti sivuun, pelkkä hiljaisempi huone ei välttämättä auta.

Saatat istua täydellisessä hiljaisuudessa ja silti vaihtaa mielessäsi aiheesta toiseen. Muistat lähettämättömän viestin. Haluat tarkistaa yhden asian. Saat uuden idean. Alat suunnitella seuraavaa tehtävää, vaikka nykyinen on vielä kesken.

Ulkoisen hälyn poistaminen voi rauhoittaa ympäristön.

Se ei välttämättä rauhoita mieltä.

Tässä kohdassa tavallinen keskittymisneuvo alkaa tulla rajalleen. Ilmoitukset voidaan sulkea. Työpöytä voidaan siivota. Ajastin voidaan käynnistää.

Mutta mikään tekniikka ei vielä vastaa tärkeimpään kysymykseen:

Mikä ansaitsee huomiosi?

---

Entä jos ongelma ei olekaan häly vaan suunnan puute?

Olen käyttänyt Onnellinen terassi -elokuvassani Senecan ajatusta:

Mikään tuuli ei ole suosiollinen, ellei tiedä, mihin satamaan on purjehtimassa.

— Seneca, Kirjeitä Luciliukselle 71.3, vapaasti suomennettuna

Elokuvassa puhuin siitä, miten oma tahto voi peittyä myyjän äänen, tarjousten ja vaihtuvien trendien alle.

Sama pätee huomioon.

Jos et tiedä, mitä olet tekemässä ja miksi se on tärkeää, lähes jokainen uusi ärsyke voi näyttää hetken ajan yhtä hyvältä suunnalta.

Yksi sähköposti.

Yksi uutinen.

Yksi uusi idea.

Yksi pieni tehtävä, joka on helpompi kuin se vaikea asia, jota olit juuri tekemässä.

Vika ei silloin ole tuulessa. Tuulta kuuluu olla.

Ongelma on siinä, ettei laivalla ole selvää määränpäätä.

Mitä epäselvempi päämääräsi on, sitä helpommin hetkellinen kiinnostus saa näyttää tärkeältä. Silloin et varsinaisesti valitse suuntaasi. Reagoit siihen, mikä sattuu vetämään voimakkaimmin.

Tämä voi jatkua koko päivän.

Päivän päätteeksi olet saattanut tehdä paljon ja silti edistää tuskin mitään.

Kiireinen ihminen ei aina ole määrätietoinen ihminen.

Toisinaan kiire on vain harhailua suuremmalla nopeudella.

---

Hyvin harjoitettu mieli kuulee hälyn mutta ei seuraa sitä

Juhana Torkki käsittelee kirjassaan Järkevä onni stoalaisten huolta ihmismielen ailahtelevuudesta.

Kirjan yhdessä vertauksessa hyvin koulutettu metsästyskoira seuraa löytämäänsä jälkeä. Ympärillä voi kuulua ääniä, näkyä liikettä ja olla muita kiinnostavia hajuja, mutta koira ei hylkää valittua jälkeä jokaisen uuden ärsykkeen vuoksi.

Kouluttamaton koira tekee toisin.

Se lähtee helposti äänen perään. Sitten seuraavan. Lopulta alkuperäinen jälki katoaa.

Vertaus on ankara, mutta hyvä.

Keskittyvä mieli ei ole sellainen, joka ei huomaa mitään ympärillään. Se ei ole kuuro, sokea eikä tunteeton.

Se huomaa hälyn, mutta ei anna jokaiselle ärsykkeelle samaa arvoa.

Se tietää, mitä jälkeä se seuraa.

Tämä ei synny vain ymmärtämällä asia kerran. Mieli oppii palaamaan samalla tavalla kuin keho oppii liikkeen: toistojen kautta.

Joka kerta, kun huomaat harhautuneesi ja palaat tietoisesti alkuperäiseen tehtävään, teet yhden harjoitustoiston.

Et ehkä palaa heti.

Et ehkä palaa tyylikkäästi.

Mutta palaat.

Siitä harjoittelu alkaa.

---

Johtotähdet eivät poista sumua

Toisinaan suunta on selvä.

Toisinaan ei ole.

Väsymys, kiire, huoli ja pettymys voivat tehdä tavallisesti kirkkaasta asiasta sumuisen. Juuri silloin pelkkä kehotus keskittyä on lähes hyödytön.

Keskittyä mihin?

Stoalaisessa käytännössä suuntaa eivät lopulta määritä mukavuus, tehokkuus tai edes onnistuminen. Ne voivat olla tavoiteltavia asioita, mutta ne eivät yksin kerro, mikä teko on oikea.

Suuntaa antavat hyveet.

1. Viisaus
2. Oikeudenmukaisuus
3. Rohkeus
4. Kohtuullisuus

Ne eivät ole neljä kaunista sanaa seinätaulussa. Ne ovat neljä erilaista kysymystä, joilla voit tutkia seuraavaa tekoasi.

Kun mielesi karkaa, sinun ei tarvitse aina käskeä itseäsi vain keskittymään kovemmin.

Voit kysyä, mitä tilanne sinulta vaatii.

---

1. Viisaus: mikä on juuri nyt olennaista?

Häiriötekijät eivät useinkaan ole täysin turhia asioita.

Sähköposti voi olla tärkeä. Uusi idea voi olla hyvä. Keittiössä odottava työ voi olla tehtävä myöhemmin. Mieleen noussut huoli voi vaatia huomiota.

Ongelma syntyy, jos kaikki tärkeältä tuntuva saa välittömästi syrjäyttää sen, minkä jo valitsit.

Viisaus ei käske jättämään kaikkea muuta huomiotta. Se asettaa asiat järjestykseen.

Kysy:

Mikä on tärkein tehtäväni tässä hetkessä?

Ei tänä vuonna.

Ei koko loppuelämässä.

Tässä hetkessä.

Jos vastaus on epäselvä, määrittele se ennen kuin vaadit itseltäsi keskittymistä. Mieli ei voi pysyä uskollisena päätökselle, jota ei ole tehty.

---

2. Oikeudenmukaisuus: kenelle olen huomiostani vastuussa?

Keskittymisestä puhutaan usein henkilökohtaisena tehokkuutena.

Kuinka saan enemmän aikaan?

Kuinka työskentelen nopeammin?

Kuinka hallitsen päivääni?

Mutta huomiosi ei koske vain sinua.

Ehkä olet luvannut saattaa työn valmiiksi toiselle ihmiselle. Ehkä asiakkaasi odottaa huolellista lopputulosta. Ehkä lapsesi kertoo sinulle jotakin ja kätesi hakeutuu samalla puhelimelle.

Silloin kysymys ei ole enää vain tuottavuudesta.

Se on oikeudenmukaisuudesta.

Kysy:

Kenelle tai mille olen velkaa täyden huomioni juuri nyt?

Toisinaan oikea vastaus on työ.

Toisinaan se on vieressäsi oleva ihminen.

Oikeudenmukaisuus ei aina käske jatkamaan tehtävää. Se voi myös paljastaa, että olet keskittynyt väärään asiaan.

---

3. Rohkeus: mitä yritän paeta?

Kaikki häiriintyminen ei ole viatonta mielen vaeltelua.

Joskus uusi tehtävä houkuttelee siksi, että vanha on vaikea.

Saatat alkaa järjestellä tiedostoja juuri silloin, kun pitäisi kirjoittaa hankala viesti. Saatat tarkistaa uutiset, kun edessä on päätös, jota et halua tehdä. Saatat ryhtyä hiomaan yksityiskohtaa, koska kokonaisuuden saattaminen valmiiksi altistaisi työsi arvioinnille.

Silloin häiriö toimii pakoreittinä.

Emme mielellämme kutsu sitä peloksi. Nimeämme sen valmistautumiseksi, tiedonhankinnaksi tai paremman hetken odottamiseksi.

Selitys voi kuulostaa järkevältä ja olla silti itsepetosta.

Kysy:

Vaihdanko tehtävää siksi, että jokin tärkeä tuntuu epämukavalta?

Rohkeus ei tarkoita, ettei epämukavuutta olisi.

Se tarkoittaa, ettei epämukavuus saa yksin valita suuntaa.

---

4. Kohtuullisuus: pitääkö jokaista mielitekoa totella?

Mieli tuottaa jatkuvasti ehdotuksia.

Katso tuo.

Tarkista tämä.

Vastaa heti.

Avaa vielä yksi välilehti.

Ajatus voi olla houkutteleva ilman, että se on käsky.

Kohtuullisuus on kykyä jättää hetkellinen halu täyttämättä silloin, kun se vetää sinua pois tärkeämmästä.

Kysy:

Annanko hetkellisen mieliteon määrätä seuraavan tekoni?

Sinun ei tarvitse riidellä jokaisen impulssin kanssa. Usein riittää, että huomaat sen ja annat sen mennä ohi.

Kaikkeen mieleen tulevaan ei tarvitse tarttua.

Kaikkea kiinnostavaa ei tarvitse seurata.

Kaikkea mahdollista ei tarvitse tehdä nyt.

---

Harjoitus: palaa kurssille

Seuraavan kerran, kun huomaat huomiosi karanneen, älä aloita itsesi moittimisesta.

Syyllisyys on usein vain uusi sivupolku. Sen avulla voit käyttää vielä hetken siihen, ettet tee alkuperäistä tehtävää.

Tee sen sijaan kolme asiaa.

1. Nimeä häiriö

Tuliko se ulkoa vai sisältä?

Oliko kyse äänestä, liikkeestä tai ilmoituksesta?

Vai ajatuksesta, huolesta, mieliteosta tai uudesta ideasta?

Tarkoitus ei ole analysoida itseäsi loputtomasti. Riittää, että tunnistat suunnan, josta häiriö tuli.

2. Valitse hyve

Mitä tämä hetki vaatii?

Viisautta, jotta erotat olennaisen epäolennaisesta?

Oikeudenmukaisuutta, jotta muistat vastuusi?

Rohkeutta, jotta et pakene vaikeaa asiaa?

Kohtuullisuutta, jotta et seuraa jokaista mielitekoa?

3. Tee seuraava näkyvä teko

Älä käske itseäsi epämääräisesti palaamaan töihin.

Nimeä yksi konkreettinen teko.

Kirjoitan seuraavan virkkeen.

Luen tämän sivun loppuun.

Lähetän tämän viestin.

Laitan puhelimen toiseen huoneeseen.

Kuuntelen, mitä toinen ihminen on sanomassa.

Suunta palautuu teoilla, ei toiveilla.

---

Et tarvitse täydellistä hiljaisuutta

Olisi mukavaa ajatella, että keskittyminen ratkeaa löytämällä oikea huone, oikea sovellus tai tarpeeksi rauhallinen elämäntilanne.

Ympäristöä kannattaa parantaa. Häiriöitä kannattaa vähentää.

Mutta täydellistä hiljaisuutta odottava ihminen saattaa joutua odottamaan pitkään.

Elämä liikkuu ympärillämme. Ihmiset puhuvat. Puhelimet soivat. Kehossa tuntuu. Mieli tuottaa ajatuksia. Kaikkea tätä ei voi poistaa eikä tarvitsekaan.

Tavoitteesi ei ole muuttua ihmiseksi, jonka huomio ei koskaan harhaile.

Tavoitteesi on huomata harhailu aikaisemmin.

Tunnistaa, mikä sinua vetää.

Muistaa, mihin olit menossa.

Ja palata.

Testi voi kertoa, mistä suunnasta tuuli tavallisesti puhaltaa.

Se ei voi valita satamaa puolestasi.

Sen tehtävän joudut tekemään itse.

Hyveet eivät piirrä eteesi valmista tietä. Ne antavat suunnan. Sumussa näet ehkä vain muutaman metrin eteenpäin, mutta johtotähti auttaa pysymään oikealla kurssilla.

Jos huomaat harhautuneesi väärälle polulle, voit korjata suuntaa tai palata takaisin. Sumun ei tarvitse ensin hälvetä.

Mitä useammin harjoittelet, sitä nopeammin löydät takaisin oikealle kurssille.

Ei siksi, että häly olisi kadonnut.

Vaan siksi, että tiedät paremmin, mitä jälkeä seuraat.

---

Kyselyn lähde ja rajaukset

Kysely pohjautuu Laurens Van Calsterin, Arnaud D’Argembeaun ja Steve Majerusin kehittämään Attentional Style Questionnaire -mittariin (2018). Tällä sivulla käytetty suomenkielinen versio on epävirallinen, eikä sitä ole validoitu suomenkielisessä aineistossa. Sitä käytetään itsehavainnoinnin välineenä, ei diagnoosin tekemiseen.

Van Calster, L., D’Argembeau, A. & Majerus, S. (2018). Measuring individual differences in internal versus external attention: The Attentional Style Questionnaire. Personality and Individual Differences, 128, 25–32. https://doi.org/10.1016/j.paid.2018.02.014